Yksityisyys hukassa Sosiaalinen media on jatkuvassa kehityksessä

Yksityisyys hukassa

Sosiaalinen media on jatkuvassa kehityksessä. Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa verkossa ja jakavat tietojaan paljon vapaammin. Kehityksen myötä myös erilaiset palvelut ja sovellukset muuttuvat maailman mukana jatkuvasti paremmiksi. Näin myös tietojen kerääminen sinusta ja muista helpottuu, joka voi johtaa siihen, että tiedot päätyvät vääriin käsiin. Se asettaa yksityisen ja julkisen rajan aivan uudella tavalla.

Kuinka paljon tietoa itsestään kannattaa sosiaaliseen mediaan jakaa? Kun jaat itsestäsi tietoja, siihen on helppo tottua, että melkein jokaisessa paikassa kysytään esimerkiksi nimeä, ikää ja sähköpostia. On myös todella helppoa innostua liikaa jakamaan itsestään tietoa, kun siihen on mahdollisuuksia rajattomasti. Avoimuudelle verkossa on vaikea asettaa rajoja, sillä ei välttämättä itsekään tajua, mihin omia tietojaan voi päästä. Ihmiset jakavat henkilötietojaan, mietteitään ja valokuviaan kodistaan, mökiltään, itsestään ja kavereistaan, tajuamattaan, että informaatio voi muuttua julkiseksi tiedoksi. Nämä tiedot, joista osa on hyvin henkilökohtaisia, tulevat julki monelle ihmiselle. Verkon robottikäyttäjät ja jopa rikolliset voivat niistä kiinnostua.

Jokaisella omasta yksityisyydestä on kuitenkin oma vastuu. Asioihin mitä sosiaalisessa mediassa julkaisee, kannattaa suhtautua itsekriittisesti: “Voinko sanoa näin?” “Kerronko jo liikaa itsestäni?”. Jussi Valtosen oivallisessa romaanikatkelmassa He eivät tiedä mitä tekevät (2014), on kohta, jossa sanotaan: “Hän käytti melkein tunnin siihen, että valitsi oikeita sanoja.” Romaanikatkelman päähenkilö Alina on siis tarkkaan miettinyt sanojaan, joita netin kirjoituspalstalle julkaisee. Kannattaa siis miettiä rauhassa, mitä olet julkaisemassa, sillä hetken päästä julkaisu voi jo kaduttaa.

Sosiaalisen median käyttöön kuuluu paljon riskejä ja joissakin tapauksissa jaetut tiedot voivat päätyä vääriin käsiin. Jotkut luovat valeprofiileja, jotkut levittävät kuviasi. Nykypäivänä kuka vaan voi ottaa julkaistusta kuvasta näyttökuvan ja jakaa kuvaa sitä kautta verkossa. Sosiaalisessa mediassa voi tapahtua lukuisia erilaisia yksityiselämän loukkauksia. Loukkaukset voivat liittyä esimerkiksi useiden ihmisten saataville levitettyihin alastonkuviin, ihmissuhdeasioihin tai yksityisiin tietoihin terveydestä. Myös identiteettivarkaus sosiaalisessa mediassa on nykypäivänä yleistä. Identiteettivarkauksia kuitenkin useimmin tapahtuu julkisuudesta tunnetuille ihmisille. Hakkerit myös käyttävät jakamaasi henkilökohtaista tietoa, päästäkseen kirjautumaan ihmisten median käyttötileille. Se voi myös johtaa riskiin, että hakkerit pääsevät käsiksi kaikkiin sinulle tuleviin viesteihin sähköpostin kautta. Sitä kautta he voivat myös päästä käsiksi sijaintiisi. Monet sosiaalisen median palvelut kysyvät lupaa käyttää sijaintiasi, jotta pystyisivät esimerkiksi luomaan saman alueen ihmiset yhtenäiseksi yhteisöksi. Tämä kuitenkin voi aiheuttaa, että vihamieliset ihmiset voivat seurata sijaintiasi.

Onneksi nykysukupolvi on alkanut ymmärtää riskejä, joita sosiaalisessa mediassa on. Sosiaaliseen mediaan liittyvässä Soili Porokan loistavassa artikkelissa Sosiaalipsykologi someriippuvuudesta: “Kauhuskenaariohan tässä on se, että ihmiset tyhmenevät” (Savon Sanomat, 17.3.2017) kerrotaan myös sosiaalisen median yksityisyydestä psykologin näkökulmasta. Porokka kirjoittaa artikkelissaan: “Viitteitä sosiaalisen median roolin vähenemisestä on ollut näkyvissä jo pitkään.” Nykypäivänä on jopa sosiaalisen median vastaisia kirjoituksia ja kampanjoita, jolla yritetään saada esille sosiaalisen median huonoja puolia, kuten yksityisyyden puuttumista. Artikkelissa myös kerrotaan, että nuoret ovat alkaneet tajuamaan yksityisyyden puutoksen sosiaalisessa mediassa ja he esimerkiksi pitävät Instagramissa vain muutaman kuvan kerrallaan, jonka olen itsekin huomannut sosiaalisen median käyttäjänä. Vaikka pitäisi vähän kuvia kerrallaan, se ei silti tarkoita, että kuvat poistuisivat lopullisesti verkon uumenista. Se kuitenkin vähentää tietyssä määrin avoimuutta. Sen sijaan artikkelissa sanotaan: “Heidän vanhempansa puolestaan pitävät sosiaalisessa mediassa kaikki kuvat, jotka he ovat joskus julkaisseet, Uski kertoo.” Tämä on minulle tuttua, sillä äitini pitää vuosien takaisetkin kuvat Facebookissa ja Instagramissa. Nuorten ja aikuisten sosiaalisen median käyttö voi myös erota siinä, että nuoret ovat alkaneet laittamaan paljastavampia kuvia sosiaaliseen mediaan, sillä sitä on alettu nykykulttuurissa pitämään “normaalina”.

Netissä paljon puhutellut kysymys lasten yksityisyydestä sosiaalisessa mediassa myös herättää paljon mielipiteitä. Kannattaako vanhempien julkaista lapsesta valokuvia sosiaaliseen mediaan. Jotkut voivat pitää kuvien julkaisua vahingoittavan lasten yksityisyyttä ja toinen voi pitää asiaa arkipäiväisenä asiana. Kuvat voivat aiheuttaa tulevaisuudessa esimerkiksi koulukiusaamista tai ne voivat joutua esimerkiksi mainostajien tai jopa pedofiilien käsiin. Suurena ongelmana on myös se, että varsinkaan pienet lapset eivät voi vaikuttaa laittavatko heidän vanhempansa heistä kuvia nettiin. Omien lasten kuvien julkaiseminen voi toisaalta olla myös tapa kertoa ystäville kuulumiset. Nyky-yhteiskunta on tässäkin asiassa muuttunut huimasti. Ennen lasten ja muiden kuvat oli saatavilla vain valokuva-albumeissa, jotka piti nähdä paikanpäällä.

Onko siis sosiaalisen median yksityisyys kokonaan hukassa? Sosiaalisen median kehittyessä myös yksityisyyden suojaamistavat kehittyvät. Vaikka yksityisyyden säilymisessä on edelleen paljon ongelmia sosiaalisessa mediassa, mielestäni on tärkeämpää keskittyä sosiaalisen median hyötyihin. Sosiaalisesta mediasta tulee kokoajan suurempi ja suurempi osa elämästämme ja tulevaisuudessa se on tärkeä melkeinpä kaikissa työpaikoissakin. Kannattaa siis ottaa kaikki irti sosiaalisesta mediasta, mutta kuitenkin hyvän maun rajoissa, ettei ongelmia yksityisyyteen liittyvissä asioissa tulisi.